Tällä tavoin joutui Harry ripustetuksi riippumaan käsiään pitelevistä siteistä. — Uusi heilahdus antoi hänelle kovan iskun selkään, mutta samalla sai hän selville joutuneensa kiinni jonkunlaiseen suureen koukkuun.
Tässä huomasi hän äkkiä keinon ainakin käsiensä vapauttamiseksi.
Kääntelehtien ja vääntelehtien ryhtyi hän kuluttamaan nuoraa. Laivan, hänen vankilansa, heiluminen auttoi myöskin asiaa ja erään voimakkaan heilahduksen aikana tupertui hän vihdoin vapautetuin käsin alas veteen!
Jos hänellä olisi ollut merimiestottumusta, olisi hän heti käsittänyt sillä hetkellä olevansa lähempänä emäpuuta kuin laivan kantta.
Hän olisi ehkä hukkunut ruumassa olevaan veteen, jos eivät hänen kätensä olisi olleet vapaina. Uiden alkoi hän haeskella kiinteätä pohjaa jaloilleen, joiden siteitä hän ei vielä ollut saanut auki.
Sillä tavoin joutui hän — paikan laatua tuntematta — uimaan sangen pitkän matkan kannen alla. Tämän ja vedenpinnan välillä ei ollut enempää väliä kuin että hän saattoi kohotetulla kädellään tavata kattoon kerta toisensa jälkeen kunnes äkkiä tunsi saaneensa kiinni jostakin, joka oli kuin kalteva nurkkaus (laivan vannas).
Laivan äkkiä painuessa suuren peräaallon voimasta "nenälleen" tuli Handsome Harry ikäänkuin sylkäistyksi pohjaan johtavan tilkkimisluukun kautta ylös. — Näin ollen joutui hän ilman omaa ponnistustaan makaamaan kuivalle, pieneen romukomeroon, jonka laivan vannaspuu eroitti miehistön kojusta.
No, siitä asiasta ymmärsi Handsome Harry hyvin vähän, eikä välittänyt sitä tuumiakaan. — Hänellä oli kylliksi tekemistä toipuakseen ja saadakseen irti jalkansa, joka työ kävikin paljon helpommin kuin taaksesidottujen käsien irroittaminen.
Jos tässä olisi ollut Big Bob, olisi kaikki toistaiseksi päättynyt perusteelliseen kuorsaamiseen. Mutta Handsome Harry oli paljon tiedonhaluisempi ja alkoi heti tutkia romun täyttämää komeroa.
Ei viipynyt kauan ennenkuin hän kirjaimellisesti syleili ylöspäin johtavia rautaportaita.