Ja suurin on se toivoni, Ett' rauhattoman rintani Lävistäis' tuima luoti; Oi neito, jos sa kerrankaan Muistaisit, että tähtes vaan Tää sydänveri vuoti! —
Kullalle.
Suutele kulta. Pois kevyt mieli multa, Pois kehnot poikamaisuudet Ja halvat halut, tuhmuudet, Ja miehistä mieleni, Mun lempeä kultani!
Suutele kulta, Pois kurja ulkokulta Mun sydämestäin, huuliltain, Ja rehellisyys lietso vain Mun rintahan' asumaan Ja tietäni viittomaan!
Suutele kulta, Tuo vihan kyinen multa Mun povestani kurja pois! Niin että rauhan ruusut vois Siell' armahat asua Ja kukkien tuoksua.
Suutele kulta, Kun leimut lemmentulta, Pois multa kylmyys, kankeus, Ja musta mielen sankeus: Sun silmäsi loihtikaan Mun henkeni palamaan!
Suutelot, kulta, Kun sulot saan ma sulta, Mull' armain elon onni on Ja rakkautes' verraton Mun onneni, voimani, Sä, lempeä kultani!
Ah, mun kultani.
[Ensimäinen värsy on vanha kansanlaulu.]
Ah muu kultani, kussa olet! Kaukan' olet ja harvoin tulet, Sydämest' sua rakastan! Jos ma joskus sun unhotan, Taikka muille sun ilmoitan, Kostakoon mun Jumala!