"Ajattele, mitä teet! Luuletko meidän mahtavan mitään kymmenkertaiselle viholliselle? Jos teemme vastarintaa, voivat he ryöstää talomme ja rääkätä meidät kuoliaaksi."
"Puhut kyllä totta!" lausui Mikko kiivaasti; "mutta eivätkös ne pirut ole jo ennestään tunnetut? Entäs kuinka kävi isällemme!"
"Elä tee nyt pahasti pikapäissäsi, Mikko! Paras on, että piiloitamme aseet — —"
"Olkoon menneeksi", lausui Mikko mennen portaille. "Minä viivyttelen vihollisia… kiiruhtakaa!"
Koettaen hillitä itseään astui hän pihalle.
Upseerinsa viittauksesta astuivat rakuunat hevosen selästä. Osa heitä ympäröi Mikon.
"Viinaa!" huusivat janoiset ratsastajat; "viinaa!"
Mikko seisoi ääneti.
"Viinaa!" toistivat he heristäen miekoillaan.
Talossa löytyi kyllä sitä, mutta Mikko oli piiloittanut kaksi tynnyriä, eikä tahtonut luopua tavarastaan.