"Tällä kertaa ei teidän ylhäisyytenne tarvitse kuulla mitään semmoista", vastasi Ivanoff kiireesti, päästäkseen asiaansa. "Väestö on jo monessa kohden vannonut uskollisuuden valan ja antaa nyt säännöllisesti muonavaroja; uppiniskaisten luku vähenee päivä päivältä, tänäänkin saimme kiinni viisi aseellista talonpoikaa…"
"Mitä sanotte! Kauan aikaa oli meillä yksi vanki, eilen tuli toinen, joka pötki pakoon huolimattomuutenne tähden."
"Miten niin?" kysyi Ivanoff vihastuen, mutta teeskennellen itseään taitavasti.
"Vahteja oli liian vähän…"
"Mutta sanoihan teidän ylhäisyytenne kahden miehen riittävän — jonka tähden tämä ei ole minun syyni", vastasi Ivanoff rohkeasti.
Fürstenberg huomasi olevansa väärässä ja puri huultaan.
"Sitä ei voi enää auttaa. Vahingosta viisastuu. Hyvä, että toinen karkuri joutui kiinni. Hän saa rangaistuksen kummankin edestä."
Ivanoff oikeenpa hypähti.
"Mutta oletteko kovalla vankeudella koettaneet pakoittaa häntä vannomaan uskollisuuden valaa?" kysyi Fürstenberg, huomaamatta Ivanoffin liikutuksia.
"Olen… itsekkäämpää suomalaista en ole tavannut. Kerran hän jo kirjoitti nimensä alle, mutta repi valapaperin…"