— En. Olenhan tosin nähnyt useitakin miehiä työssä pelloillaan, vaan enhän voi mitenkään tietää, ken heistä ehkä olisi voinut olla Moore.
— Hän ei sanallakaan maininnut miestään. Olen varma, ettei hän ole onnellinen.
— Tuosta, mitä kerroit, voi hyvin tehdä johtopäätöksen, että hän joutui naimisiin kauan ennen kuin voi käsittää, mitä tuo merkitsi hänen elämäänsä nähden, ja niin hän huomasi liian myöhään tehneensä erehdyksen. Tuollainen ei ole niinkään harvinaista, Anna. Yleväluontoinen nainen olisi koettanut tyytyä kohtaloonsa ja muodostella elämänsä parhaansa mukaan. Mutta rouva Moore on nähtävästi vain käynyt mieleltänsä katkeraksi ja tylyksi.
— Älkäämme lausuko hänestä arvostelua ennenkuin pääsemme selville asioista, sanoi Anna. — En luule, että hänen elämänkohtalonsa on noin tavallista laatua. Tulet käsittämään, miksi hän vaikuttaa minuun niin tenhoavasti, kun saat hänet tavata, Gilbert. Se ei johdu hänen kauneudestansa.
Minä tunnen, että hän on luonne, jolla on paljon annettavaa, vaan joka jostakin syystä torjuu kaikki luotansa, riistäen siten luonnoltansa mahdollisuuden kehittyä ja puhjeta täyteen kukkeuteen. Olen tehnyt parastani päästäkseni hänestä selvyyteen, mutta ainoana tuloksena on tämä mainitsemani päätelmä. Nyt minun täytyy käydä neiti Cornelian kimppuun, kuullakseni mitä hän tietää kertoa hänestä.
XI.
LESLIE MOOREN TARINA.
— No niin, kahdeksas tenava tuli maailmaan kaksi viikkoa sitten, sanoi neiti Cornelia syvältä keinutuolistansa, missä hän kiikkui edes takaisin valkean ääressä kotonansa muuanna kylmänä lokakuuniltana. — Se oli tyttö. Fred piti pahaa ääntä, pauhaten muka toivoneensa poikaa — mutta vähissä hänen toivomisensa oli ollut. Jos se olisi ollut poika, olisi hän tietysti pannut talon nurin siksi, ettei se ollut tyttö. Heillä oli ennestään neljä tyttöä ja kolme poikaa, joten minun mielestäni toisesta ei pitäisi olla enemmän syytä pauhata kuin toisestakaan… Tenava on oikein sievä ja lepää niin herttaisena kauneissa pikku pukimissaan. Lapsukaisella on mustat silmät ja mitä siroimmat pikku kädet.
— Minun täytyy mennä häntä katsomaan, sanoi Anna, huulillaan hymyily, jonka herätti muuan ajatus, liian ihmeellinen ja pyhä sanoihin puettavaksi. — Minä olen niin kovin ihastunut pikkulapsiin.
— Niin, nehän voivat olla varsin hauskoja, kun ihmiset vain eivät hanki niitä itsellensä liian monta, sanoi neiti Cornelia, — kuten esimerkiksi Flora-serkkuni, joka asuu The Glenissä. Hänellä on yksitoista lasta. Mies otti itsensä hengiltä kolme vuotta sitten. Tavattoman mukava keino pelastautua pelistä. Mutta sellaisiahan ne ovat!