— No niin, neiti Stacy aikoo valita niiden joukosta, jotka ovat ahkerimpia ja pisimmälle ehtineitä, pienen luokan, jonka pitäisi alkaa opiskella sisäänpääsyä varten seminaariin. Ja näille oppilaille hän aikoo antaa ylimääräistä opetusta tunnin joka päivä koulun loputtua. Nyt hän oli täällä kysyäkseen Matthew'lta ja minulta, tahtoisimmeko että sinä saisit olla mukana. Mitä sinä arvelet, Anna? Onko sinulla halua pyrkiä seminaariin ja sitten suorittaa opettajatartutkinto?

— Oi, Marilla! — Anna aivan jäykistyi ja risti kätensä. — Se on ollut elämäni unelma — nimittäin viimeisen puolen vuoden ajan, aina siitä pitäen kun Ruby ja Jane alkoivat puhua niiden kurssien lukemisesta, jotka vaaditaan jotta tulee hyväksytyksi… Mutta en ole sanonut mitään, sillä luulin, että se olisi täydellisesti toivotonta… Oi, kuinka mielelläni haluaisin tulla opettajattareksi! Mutta eikö se tule hirveän kalliiksi? Herra Andrews sanoo, että hänelle on maksanut sataviisikymmentä dollaria hankkiakseen sisäänpääsyn Prissylle, ja Prissy ei sentään ollut tyhmä geometriassa.

— Asian siitä puolesta sinun ei tarvitse huolehtia. Kun Matthew ja minä otimme sinut kasvattaaksemme, päätimme tehdä mitä voimme puolestasi ja antaa sinulle hyvän kasvatuksen. Minusta on hyödyllistä, että tyttö valmistautuu kykeneväksi ansaitsemaan oman elatuksensa joko hän sitten tulee sitä tarvitsemaan tai ei. Sinä saat aina pitää Vihervaaraa kotinasi, niin kauan kuin Matthew ja minä olemme täällä, mutta kukaan ei tiedä, mitä voi tapahtua tässä epävarmassa maailmassa, ja onhan parasta olla valmistautunut kaiken varalta. Sentähden saat olla mukana niiden joukossa, jotka aikovat pyrkiä seminaariin, jos sinulla on halua, Anna.

— Oi, kiitos, Marilla! — Anna kietoi kätensä Marillan hartioiden ympäri ja katsoi vakavasti häntä kasvoihin. — Olen teille ja Matthew'lle niin suunnattoman kiitollinen! Luen niin ahkerasti kuin voin ja koetan oikein tuottaa teille kunniaa. Geometriassa on teidän kyllä parasta olla odottamatta liikoja, mutta muun suhteen kyllä selviydyn, kun oikein lukea pänttään.

— Se tulee kyllä sinulta onnistumaan. Neiti Stacy sanoo, että sinun on helppo oppia ja sitäpaitsi olet ahkera.

Mikään maailmassa ei olisi voinut saada Marillaa sanasta sanaan kertomaan, mitä neiti Stacy todella oli sanonut — se olisi vain ollut omiaan tekemään tytön turhamaiseksi ja pöyhkeileväksi!…

— Mutta nyt sinun ei pidä lukea itseäsi pilalle, kuuletko. Tässä ei ole mitään kiirettä. Sinä et tule valmiiksi pyrkimään seminaariin ennenkuin puolentoista vuoden kuluttua. Mutta on joka tapauksessa parasta alottaa ajoissa ja laskea hyvä perustus, kuten neiti Stacy sanoo.

— Nyt tulen olemaan vielä enemmän huvitettu opinnoistani, sanoi Anna hyvillä mielin, nyt kun minulla on päämäärä elämässäni. Pastori sanoo, että jokaisen ihmisen on asetettava elämälleen tarkoitusperä ja uskollisesti pyrittävä siihen. Mutta hän sanoo, että ensin meidän täytyy hankkia varmuus siitä, että valitsemamme tarkoitusperä on hyvä ja jalo. Ja pyrkiminen neiti Stacyn kaltaiseksi opettajattareksi lienee kai yhtä hyvä kuin mikä tahansa, eikö totta, Marilla? Opettajattaren kutsumushan on jotain jaloa ja korkeata.

Tulevien seminaarilaisten pieni luokka muodostettiin ennen pitkää ja siihen kuuluivat Gilbert Blythe, Anna Shirley, Ruby Gillis, Jane Andrews, Josie Pye ja Moody Spurgeon. Diana Barry ei tullut mukaan, koska hänen vanhempansa eivät aikoneet antaa hänen käydä seminaaria.

Anna suri tätä kuin onnettomuutta. Siitä yöstä asti, kun Minnie May oli kuolemaisillaan kuristustautiin, eivät hän ja Diana milloinkaan olleet eronneet. Sinä iltana, kun vasta muodostettu luokka ensi kertaa jäi kouluun ylimääräiselle tunnille ja Anna näki Dianan hitaasti menevän ulos toisten keralla kulkeakseen kotiin Koivukäytävää pitkin ja Orvokkien laakson läpi, voi Anna hädin tuskin istua paikallaan ja olla seuraamatta sydämensä halua seurata ystävätärtään. Jokin kohosi hänen kurkkuunsa, ja hän pakeni kiireesti avatun luonnontietonsa taakse salatakseen silmiinsä kohonneita kyyneliä. Ei mistään hinnasta hän olisi suonut Gilbert Blythen tai Josie Pyen näkevän näitä kyyneliä.