— En minä tahdo olla hyvä jokaiselle, jollekin vain.
— Tepä olette itara…
— On sitä tullut tuhlatuksikin.
Nyt hän ajattelee "Odaliskia", päätteli Mirdja ja hän sanoi:
— Kaduttaako teitä perästäpäin kaikki rahalliset pakkoluovutukset. Kumma että tuollaisia mielipiteitä omaten olette koskaan edes nälän hädässä levittänyt sieluanne kirjoissa.
— En minä ole sitä tehnytkään.
— No mutta tehän olette julkaissut.
— Aivan ulkopuolelta itseäni.
— Entä "Odaliski", ei Mirdja nyt malttanut olla huomauttamatta, olihan se vahvalla tempperamentillä piirretty?
Norkko naurahti omituisesti ja yskähti, ja naurahti taas. — Sitten hän sanoi: