EPRA. Taas tuli makkaratikku!
JASKA. Kyllä meillä metsää riittää.
EPRA. Ha? Mitä metsästä, kunhan vaan tulee hyviä makkaratikkuja.
JASKA. Ai, ai, minä en tahdo olla huonompi kuin akkanikaan, minä juoksen vettä hakemaan rannasta, samalla se voikin valmistuu kirnussa. (Menee.)
MESAKKI. "Ruomi röykkiä kuin kätes käynyt", veisataan. Muistakaamme se,
Epra, ja heittäkäämme viha, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus.
EPRA. Niin, ihminen on kuin makkaratikku, joka tuleen viskata taitaan.
MESAKKI. Eijaa! Rohvaise itses, Epra, ja sinun sielus juur iloisest jupileeraa ja sydämmes sangen suloisest triumveeraa.
EPRA. Ha. "Tässä surkiass' alhoss". Mutta perh… katkesi makkaratikku.
JUSTIINA (Tulee miehen saappaissa piippu suussa). Jukravita, missä on
Jaska ja missä porsas!
MESAKKI. Tuolta se jo tulla jumppii rannasta.