MESAKKI. Mutta herrastuomari, eikös siitä mahda suuttua isämme perkele, joka käy ympäri kuin lohikäärme.
TIKKA. Sanos muuta, sanos muuta, sinä olet hurskas hengen mies,
Mesakki, ja sinulla on sen arvomerkitkin.
MESAKKI (Näyttää sauvaansa). Niin, tämä "huutavan ääni". Tällä unisauvallani olen minä unilukkarina ollessani jo monta vuotta herättänyt kirkossa nukkuvia sieluja.
TIKKA. Sinä herätit tavallisesti vaimoja, Mesakki, no, en mene sanomaan että sinä sentähden olisit menettänyt virkasi, en suinkaan, enkä väitä sitäkään, että olisit nautiskellut liiaksi pyhää viiniä.
MESAKKI. Ihminen on vaimosta syntynyt, ja petollinen on hänen kielensä. — Hyvää parjataan aina. Mutta katsokaas näitä tässä, niskureita he ovat ja eripuraisia.
TIKKA. Mutta nyt loppuu tämä hölmöläisten vanha riita, sillä meidän kylään kuuluu nyt tulevan oikein riikin maanjakaja.
MESAKKI. Oikeinko riikin maanjakaja?
TIKKA. Niin, kun minä panen ajatukseni kapulan kiertämään, ei se äkkiä pysähdykään.
MESAKKI. Niin, herra herrastuomari, te ette luekaan lakia niinkuin piru raamattua, ja perämela se suuretkin laivat ohjaa.
EPRA (Puoliunessa). Taas tuli makkaratikku!