Hävisi vaari eikä hän nähnyt
akkunanaukossa tyttären päätä,
kippari iski nyt silmää ja nauroi,
kortit ja sormet ne liikkui kuin näätä.
"Pannaan jaalani", kippari huusi,
"leskityttäres pelaan ma sulta!"
— "Jollet polta sormias, poika,
kun sinä lainaat naapurin tulta!" —
Kippari korttia hiaan pisti.
"Pistä päälle, vaari, ja mieti!"
Korttinsa pöytään paiskasi Lassa:
"nähkääs, vaarista tullut on pieti!"
Savipiippunsa rikkoi vaari,
keksi nyt tyttären tirskumassa,
kihlausmaljat nauraen juotiin
kipparin vanhassa kajuutassa.
Soutulaulu.
Sou, souva luodon taa,
äidin lasta nukuttaa,
isä meni merellen,
heitti verkon vetehen.
Isä kalat kotiin kantaa,
sou, souva luodon taa,
laskee kohti kotirantaa,
pieni piltti kasvaa saa.
Sou, souva luodon luo,
arvaas, mitä isä tuo,
laittaa pienen purren vaan,
sillä kauvas kuljetaan.
Sinisilkki purje hohtaa,
hopeesta on mastonpuu,
kultaruori purtta johtaa,
piltti tuuleen tuudittuu.
Sou, souva luotoon näin,
kas kun mennään eteenpäin
unisaarten valkamaan,
sou, sou, nukkumaan.