IREENE. Hyvästi siis.
ONNI. Hyvästi, ei, iloisiin näkemiin! Hyvästi armas, koska ankara lääkäri niin vaatii.
IREENE. (Menee.) Ah!
ONNI. Ireene! Tule takaisin! Ei, hän meni. Kuinka täällä nyt tuntuu tyhjältä, ihan niinkuin huone olisi hämärtynyt. (Kirkon kellot soivat.) Äiti, kirkkoon jo soitetaan. Minä en siedä noita kelloja, ne muistuttavat minulle isäni hautajaisia. Ja ne ne soittavat minutkin multaan. Nyt minä tahdon elää!
ÄITI. Minä en mene tänään kirkkoon. Minä istun täällä sinun luonasi, tuon hartauskirjani tänne.
ONNI. Tee niin, äiti rakas.
ÄITI. (Menee nyökäyttäen päätään.)
KAARLO. Onko sinun nyt parempi olla?
ONNI. On. Kuule, minä tahdon sinulta kysyä, onko minun suunannossani mitään vaarallista?
KAARLO. Paras on sitä välttää ainakin siksi kunnes paranet.