Toisinnuksia ja selityksiä: 40.
Tois.: 4 ylikäynyttä Imaran.
4; 5 selitettävä: ei ole (löydy) Vuoksen voittavaa eikä Imatran ylikäyvää; perf. partic. käytetään joskus samassa merkityksessä kuin pres. partic.
Virren on P. kuullut emoltansa.
41. Reki-virsi.
Nuu, nuu! — mun orosueni, liiku liina-harjueni, liiku liioitta sanoitta, puhehitta puhtahitta, 5 ilman ruos'an roiskamatta, nahka-siiman naukumatta; oro, oro! — piä varasi! musta-harja haltiaasi; älä veä ylen veresi! 10 tähän pääll' on paljo pantu, tähän liiaks' on lisätty: kaksin hengin kaplahille, liioin hengin liistehille; — senhän kieletön vetääpi, 15 minkä mieletön paneepi; — oro, oro! — piä varasi! musta-harja haltiaasi, etsi luontois sie lumesta, haon alta haltiaasi, 20 synty'is syvästä maasta, kuin määt maalle vierahalle, jott' ei pistyis noian nuolet, noian nuolet, verhan veitset, eikä tietäjän teräkset; 25 tuoll' on maalla vierahalla, siel' on notkot noitii täynnä, verhoi on joka veräjät, perä-penkit tietäjiä; — mie syön noiat nuolinensa, (XII: 169.) 30 tietäjät teräksinensä, (XII: 172.) verhot veitsi-rautoinensa, (XII: 171.) mie oon noian nuorimpainen, mie oon tietäjän tekemä, tietäjän teräs-palanen; — 35 mull' on hiekkanen hipiä, rauan-karvanen kamara, ei minuhun piikit pisty, terä-rauat tee mitäkään; — se oro, joka sinulle, 40 ruplan makso häntä-rusto, joka jouhonen kopekan; se oro, joka sinulle, rie'en päält' on riisuttava, aialt' on satuloittava, 45 ve'en pilvestä vetääpi, kakrat syöpi räystähältä; se oro, joka sinulle, sill' on lampi lautaisissa, (III: 404.) kolo keski selkä-piissä, (III: 403.) 50 lähe länkien välissä; — ei ole joka orolla, ei oo lampi lautaisissa, lähe länkiin ei välissä, kolo keski selkä-piissä; — 55 ei juokse joka oronen, jok' ei tamma tallaele, jok' ei liiku liina-harja, jok' ei ruuna rumpoittele, kuin juoksee tämä oronen, 60 tämä tamma tallajaapi, tämä liikkuu liina-harja; — sie oot vaalinut vasiten, vaalin't vasten itseäsi, sie oot syöttänyt orosi, 65 lestyin leivin, pestyin kauroin, heinät syötit helmastasi, hatullasi kakrat kannoit; sie oot syöttänyt orosi, jaloilellut jaarikkasi; 70 sie oot juottanut orosi, Jorttanaisella joella, heraisista lähtehistä; — juokse, juokse! — musta ruuna! kolkuta kova-kapia!
Toisinnuksia ja selityksiä: 41.
Rekivirsiä lauletaan kun ajetaan re'ellä eli "livutaan", jonkatähden niitä myöskin sanotaan "liuku-virsiksi" (vrt. myös selityksiä N:ot 3 ja 19).
Tois.:
6 nahka-ruos'an naukumatta
70 tähän on paljo päälle pantu
71 kovin kuorma on lisätty
25 siel on maalla vierahalla
41 joka jouhenen kopekan
48 (52) sil' on lampi [kl lammi] lautaisilla.
5 ruoska, ruos'an = (v. розга [rozga] = vitsa) piiska.