55 mää = mäne (52 tois. paa = pane).
56 kl kaun_e_heksi; — kappali = kappeli.
57 kl siit' on kaikki katsel(l)ooto.
63 kuuru = aika.
65 viitta = sarkanen puolipitkä, napiton nuttu sekä miehiä että naisia varten; se on helmoista liehki ja on "kirsitetty" (roihkan päät, sepalukset ja hihansuut ommeltuina eli kirjoiteltuina kirsilangoilla säämyskän päällä) ja kaulus on punaisesta verasta; viitat ovat yhdennäköiset niin luterilaisilla kuin kreikkalaisillakin. Ennen olivat viitat joko valkeat tahi "vesiharmaat" tahi harmahtavat (= hopeaharmaat); nykyäksi miehet pitävät "syvätharmaita" (= tummempia) viittoja. Sakkulassa mainitaan 1685 valmarsjacka eli vijtta ja Ruokolahdella 1696 qvinfolkshvita, Pyhäjärvellä 1745 valmarshvita_, Raudussa 1760 mans- och gvinfolks-hvitor j.n.e.
(Knt. III: 86—89.)
48. Liekkuvirsi.
Mie käin pilven piitä myöten, (XLVI: 365.)
taiva'an rajoja myöten, (XLVI: 366.)
mie sain silkit silmilleni,
kulta-langat kulmilleni, (IV: 161.)
5 päähäin on hyvät hopeat; — (IV: 156, 162.)
tuli varas varvikosta,
mies vihainen vitsikosta,
pojan-luntti Luu-mäeltä,
akka laiska lampahista,
10 otti silkit silmiltäni,
kulta-langat kulmiltani,
päästäin on hyvät hopeat,
(jatk. = N:o 47 säk. 26—65 mutatis mutandis.)
Toisinnuksia ja selityksiä: 48.