Tois.: 2 taiva'an raja'a myöten 3 sielt sain silkit silmilleni.
4, 5 (12) kultalangat ja hyvät hopeat tarkoittanee niitä päänkoristuksia, joita T:ri Th. Schvindt mainitsee Kajalan Rautakaud. siv. 124—125 ja kuv. 185 ja 343—340. (Knt. III: 86-89.)
49. Liekkuvirsi.
Paremp' ois' oll't mun poloisen (IV: 218.) olla ilman syntymättä, syntymättä, kasvamatta; (IV: 219.) kuin ois' ehtonen emoni, 5 kuin ois maire maammoseni, kuin ois' kaunis kantajani veteen ois' vivun vis 'annut, vaarun keski-valkeahan, pann't ois' tuutusen tulehen, 10 tyttö tuutusen sisässä: sitt' ei ois' emosellani, ei ois' mieli mettä tehnyt, syän synnyttän't olutta; mieli terva'a tekisi, 15 syän syttä polttelisi; paremp' ois' tänä'i päinnä, huokeamp' ois' huomennakin, kuin ei ois' ehtonen emoni, kuin ei ois' synnyttän't minuista, 20 näillen päivillen pahoille, (IV: 221.) mokomille miel' aloille, ilkiöille istuimille, kaikkien sanottavaksi, kielin kelläeltäväksi; — 25 osael'han mun emoni osas' hän omenat tehhä, tarkkas' taimet kasvatella; ei osann't omenillehen, osann't ei osa'a luua, 30 ei hän tarkann't taimillehen, taitan't ei tajuista panna, osann't ei minun emoni, ei osann't omeniansa, eikä tarkann't taimiansa, 35 ei osannut istutella, pan' hän puillen pyöriville, veräjille viereville, varvoille vapiseville, lehtilöille liekkuville; 40 mihin varpa vaarahtaapi — mie vaan vierähän keralla; mihin viere'e veräjä — mie vaan vierähän keralla; mihin lehti liekahtaapi 45 mie vaan liekahan keralla; mihin puu sitt' pyörähtääpi — mie vaan pyörähän keralla; — pani ehtonen emoni, pani paikoillen pahoille, 50 ilkiöille istumille, kaikkien sanottavaksi, kielin kelläeltäväksi, joka pane'e pahempi, joka kehno kelläjääpi, 55 kehnommaks' mun kenkiäni, pahemmaksi paklojani.
Toisinnuksia ja selityksiä: 49.
Tois.:
4 kuin ois, se minun emoni
mahtoi ennen maammoseni
mahoit ennen mun emoni
7 vipu vete'en vis'ata [= viskata]
8 panna vaaru valkeahan
pann't ois' vaarun valkeahan
9 panna tuutunen tulehen
12 ei ois mieli mettä tehhä
sitt' ei mieli mettä keitä
13 syän synnyttää olutta
18 kuin ei ois emosueni
19 synnytti minun emoni
31 tarkann't ei taju'u panna
36 jätti puille pyöriville
heitti puille pyöriville
53 joka [ro]skanen paneepi.
5 maire = hyvä, masealuontonen; semmoisia attributia käyttää P. usein laulussaan, esim. ilmoinen iso; ehtonen emo; kaunis kantaja; maire (mairehoinen, itk.) maammo; vietre (vietrehoinen, itk.) vello, siityinen sisär; valkeainen, vakahainen vaalittu, itk. (= lapsi) j.n.e.
7 vipu = pussin-näköinen liinavaatteesta tehty lapsenkätkyt, joka seipääseen eli "vipupuuhun" ripustetaan; — vis'annut — viskannut.
8, 9 vaaru — tuutunen = vipu, kätkyt.
19 minunen — minä; niin myöskin sinunen, -sen; sanat esiintyvät vaan partitivissa: minuista, sinuista.