"En, poikaseni".
"Onkin niin vaikeata kapuilla niitä monia rappuja. Me istumme mieluummin täältä, jos mr. Falk suvaitsee. Oli varsin odottamatonta tavata sinut täällä tähän aikaan päivästä".
"Minä söin päivällistä tässä lähellä erään ystävättären luona, ja minä luulin sinulle aina iloista olevan äitiäsi tavata", sanoi hän hieman nuhdellen. "Meidän täytyy kuitenkin mennä ylös sinun huoneesesi. Minulla on jotakin sinulle puhuttavaa".
"Sitten on minun meneminen edellä katsomaan, onko siellä kaikki järjestyksessä".
"Ei tarvitse", sanoi hän nuivasti. "Minä tulen samassa sinun kanssasi. Hyvästi, mr. Falk!"
"Hyvästi, madame!"
Mr. Vibertin kääntyi ovella ympäri ja viittasi Lorenzille.
Tämä ymmärsi tarkoituksen ja meni alas ovenvartijan luokse ja pyysi, että tämä Clarissen ohjaisi hänen huoneesensa, jos hän tulisi.
Lorenz istui hetkisen mietteissään, sytytti papirossin ja puhalteli savurenkaita ilmaan.
Madame Vibertin astui taas huoneesen. Hän oli toisen hansikkaansa lattialle pudottanut.