"En sitä epäilekään. Kyllä niitä on monta —"
"— jotka mielellään ottaisivat tämmöisen kauniin talon, aijoit kait sanoa".
"Ja kauniin immen kaupanpäällisiksi".
"Kiitoksia, en minä huoli kaupanpäällisinä mennä, ja sen vuoksi en huoli naimisiinkaan mennä".
"Varropas vaan, kunnes omasi tulee".
"Omani ei varmaan milloinkaan tule", sanoi hän huoaten.
Norderudin matami seisoi heidän edessänsä.
"Mitä te täällä istutte ja tuumitte, lapset?"
"Lorenz puhuu, ettei hänellä enää kotia ole".
"Niin, minä olen taivaan lintu, jolla ei mitään paikkaa ole, mihin päänsä kallistaisi".