14.
Sekä Karen että Klaus olivat hyvin mielissään siitä pienestä, reippaasta ja luotettavasta apulaisesta, jonka he taas tänä vuonna olivat saaneet.
Preussilaiset olivat toista mieltä, sillä he arvelivat, ettei Ebbe
Keldetin olo talossa kauan kestäisi.
"On tullut haaste nimismiehen luo", ilmoitti Klaus, vilkuttaen silmiään.
Klaus ymmärsi sen tarkoittavan Ebbeä. Karen ei sanonut mitään, mutta tultuaan nimismiehen luo, hän kysyi levollisesti:
"Mikä tarkoitus on sillä haasteella, jonka minä sain tänään?"
"Te otta työhön Ebbe Keldet, vanha postikuljettaja, Svend Keldetin poika, joka olla koulupakko?"
Karen myönsi.
"Hyvä on. Minä anta te lupa pitä poika."
"Minulla on siihen oikeus, herra nimismies. Minun ei tarvitse pyytää lupaa."