Valdemar nousi äkisti ylös ja asettui Esbenin rinnalle.
"Onko nyt kylliksi monta lainetta jo rantaan tullut?" kysyi hän laskien kätensä Esbenin hartioille. "Voitko sinä nyt antaa anteeksi?"
Mutta Esben käänsi vain päätään ja kysyi vastaan:
"Voitko sinä?"
20.
"Jouluna usva, kynttilänä kinos."
Jouluaattona sumu peitti niin paksuna laakson, ettei Højemarkesta voinut eroittaa muuta kuin uuninpiiput ja terävät päädyt.
Ei valonsädettäkään tunkeutunut ikkunoista.
Sumu piteli edessä kylmänkosteaa kättänsä. Se vaimensi myöskin jouluvirsien äänen, kun niitä veisattiin joulun kunniaksi sisällä huoneissa.
Rouva Borris, joka Valdemarin poissa ollessa vietti joulua yhdessä rouva Grunnetin ja Karenin kanssa, istui nyt mukavasti Højemarken arkihuoneessa.