Hän ei tarkoittanut haikaroita, vaan ratsastajajoukkiota, joka palasi marssiltaan lakeuden yli.
He kuljettivat mukanaan kuolonmerkkiä: Preussiläislippua, joka liehui pienenä mustanvalkeana viirinä heidän keihäittensä kärjessä.
"Jospa kuninkaan tulet olisivat sotatulia niinkuin ennen vanhaan, niin sepä vasta olisi jotakin. Niin sepä vasta olisi jotakin!" sanoi Klaus.
7.
Mutta lumimyrsky kestää vain aikansa, ja kun päästiin huhtikuun viidenteenkolmatta päivään, niin rinteillä kukoisti jo keväänesikkoja ja vuokkoja.
Vapunpäivänä alkoivat pyökinlehdet tunkeutua esiin ruskeista koteloistaan. Ne olivat pehmeitä ja silkinkiiltäviä.
Pensaikot olivat heleänvihreitä, valkea orjantappura ja pensaspyökki puhkesivat, pääskyset pitivät pauhinaa ja maanmiehenkin oli siis aika kiiruhtaa, sillä
"kun pyökki on vehryt ja tammi harmaa, niin maamies kylvöön lähteä arvaa."
Esille siemenpussi ja lapio!
Sisällä naiset yhtä suurella kiireellä pesivät suurpyykkiä ja suorittivat suursiivousta.