"Oletteko te Bodil Sögard?" [Søgaard] sanoi hän. "En" vastasi Bodil ja hänen siniset silmänsä suorastaan kimaltelivat vahingonilosta, "minun nimeni on Bodil Mastrup."
"Mikä tämä olla?" pärskyi santarmi ja polki maata. "Tässä minulla olla karkoituskäsky Bodil Sögardille ja sitten te sanoa, että teidän nimenne olla Bodil Mastrup! Was ist das för Snak? [Mitä lorua se on.] Eikö te ollut Bodil Sögard?"
"Olin kyllä ennen", vakuutti Bodil.
"No, sitte te olla Bodil Sögard tämä päivä!"
"En, en ole; minun nimeni on Bodil Mastrup."
Mutta nyt armahti Klaus santarmia, sillä hän näki, että tämän pää oli ihan pyörällä.
"Minun nimeni on Mastrup", sanoi Klaus. "Ja meidät vihittiin eilen
Koldingissa."
"Ach so!" [Vai niin!] huudahti santarmi.
Ja sitten tapahtui jotakin, jota ei satu joka päivä, jotakin, joka yllätti heidät äkkiarvaamatta, eikä vähimmin santarmia, ja jota ei kukaan voinut unohtaa, joka sattui paikalla olemaan.
Egtvedin ympäristössä näkyi sinä päivänä äkkiä kymmenkunta pilvenpyörrettä.