Klaus ja karjanhoitaja juoksivat voimansa takaa hänen jälkeensä ja saivat hänet vihdoin kiinni.
Huhu kertoi, että muutamat kanat samaan aikaan läksivät ilmaretkelle, "mutta tulivatko ne takaisin, sitä ei tiedetä."
9.
Siten se kesä kului. Elokuussa 1899 matelivat lukemattomat tarhakäärmeet, kyykäärmeet ja vaskikäärmeet metsissä, varsinkin syrjäisissä paikoissa vadelmapensaikkojen alla.
Mutta siellä vilisi muunkinlaisia matoja ja tarhakäärmeitä.
Kevät ja kesä 1899 oli kova aika Karenille.
Mutta Jumalan nimessä hän kesti sekä kylmän että helteen vuoden mukana, ja se meni kuin menikin.
Sato oli hyvä Egtvedissä. Karen istui vankemmin satulassa kuin vuoden alussa, ja Klaus ja Bodil olivat tehneet parhaansa, sillä Karenin taistelu oli muuttunut heidänkin omaksensa.
Ei mikään heitä siinä suhteessa eroittanut. Heillä oli vain yksi päämäärä, he tahtoivat säilyttää Egtvedin tanskalaisissa käsissä.
Sukulaiset ja ystävätkin sen tunnustivat, ja se merkitsi jo jotakin.