Laps nääthän, että sinut pyhittää
Elissa tahtoo nyt ja kaltaisekseen
Sun saattaa, armoitettu. Kerran myös
Astarten kyyhky punainen Elissan
Soi pyhäks tulla, itsens' uhraten
Kun äidiks Karthagon hän jäi. Nyt äidiks
Myös Sophonisbe tulla saa, sen lupaa
Mun kauttain jumalatar sulle.
SOPHONISBE:
Mutta hän roviolle nous, ett' vieras mies ei muistoa Siharbaan tahrais, nyt päinvastaistako jumalat taas vaatii?
SANKHUNIATHAN (hillityn ankarasti):
Laps, järkeillä et saa, ei jumalat
Ain' vaadi samankaltaista. Siks papit
On tulkkinansa, että tahtonsa
Sais ihmislapset tietää.
SOPHONISBE:
Minä tiedän:
Petosta jumalat ei kuiski teille!
SANKHUNIATHAN (äärimmäisessä vihassa):
Helleenein saastaisuutta suusi tulvii. —
HASDRUBAL (keskeyttäen):