Myyjä tarkasteli Kuurilaisen kulunutta, sarssipäällistä turkkia ja rajaintuneen näköisiä saapaskopeloita. Sanoi sitten nokkaansa nostaen:
"Se maksaa paljon. Ette te voi sitä ostaa."
Kuurilaisen luonto kihahti. "Minä kysyn: mitä se maksaa?"
Myyjäkin suutahti.
"Äsh! kaikkiakin tuhmureita! Ette te voi ostaa mitään, turhanpäiten vaan kyselette. Menkää ulos!"
Kuurilaisen sappi paisui, viinanhöyry kohosi päähän. Kovakorkoinen saapas kohosi. Kuului heläys ja peili oli pieninä palasina myymälän lattialla. Myyjä riensi ovelle ja huusi poliisia. Liikkeen omistaja tuli tuimana esille kilinän kuultuaan ja kohta saapui poliisikin. Yhä vielä uhmaten, sanoi potkasija:
"Tottahan nyt sanottanee mitä se maksaa!"
"Jaa! Sen arvo on 150 markkaa, mutta millä te sen luulette korvaavanne, senkin roisto", kivahti kauppias.
Poliisi aikoi käydä Kuurilaisen käsikoukkuun kiinni, mutta kun tämä vetäsi setelitukon povestaan, tulivat kaikki kuin puulla päähän lyödyiksi. Luettuaan rahat pöytään, astui hän ulos. Kuka tielle sattui, sitä sivumennen kädellään tölmäsi.
"Pois köyhät tieltä!"