Se keino vois kelvata mietittäväksi.»
Päin kekoa viittas ja läksi.
Ei sirkkojen päätä käynyt kääntää,
eri suuntiin vaan ne vääntää.
Mut muurahaiskeko se kasvaa, karttuu,
kuin linna ikään varttuu.
Ne vetävät, veitikat, suuntaan samaan
kun käyvät rakentamaan.
Mut sirkoilla vieläkään ei ole pesää.
Ja siitä on monta kesää.
PENI JA HARAKAT
Tuli mereltä miehet ja raikuivat torvet
ja vastahan kaikuivat vaarat ja korvet
syysaamuna raikkaana. Pullolla pussit
ne harteilla heilui ja pusseissa jussit.
Tuli joukon jatkona valuvin kielin
Peni huohottain, mutta hyvillä mielin.
Ja mikäs on olla, kun saa mitä halaa:
se kohta jo parhainta paistinpalaa