Äkkiä näkyi Aaro muistavan jotakin. Hän läksi juoksemaan junan perästä ja huusi hädissähengin:
— Konttini jäi!
Konduktööri seisoi nauraen vaunun rappusilla ja junan vauhti vaan yhä kiihtyi.
— Elä juokse poika radalle! huudettiin asemalta.
— Konttini! huusi Aaro ja juoksi kuin tuskainen.
Juna eteni ja pieneni. Vähän ajan perästä pilkoitti se pienenä, mustana kääpiönä pitkän, suoran rata-aukean toisessa päässä ja puhkui mustaa savua pirullisesta kidastaan.
Aaro juoksi perästä. Tottapahan tavoittaisi seuraavalta asemalta.
Huimaa vauhtia oli mennyt juna, mutta huimaa vauhtia meni Aarokin.
Punaisesta talosta pistäytyi ratavahti ulos, huutaen:
— Ei saa kulkea radalla!