— Rauman molemmat pormestarit ja Martti herra, teidän majesteettinne.
— Tulkoot.
Yrjö herra avasi oven ja viittasi etuhuoneessa odotteleville.
Edeltä tuli Martti herra mustissaan ja valkoisessa sepelikauluksessaan ja jälestä raumalaiset porvarismekoissaan.
Henrik Pakilan tunsi tarkkamuistinen Kyösti kuningas heti ja tapansa mukaan heitti hänelle tuttavallisen tunnusnimen:
— Kas, sinäkö, neljänkolmatta voittaja! No, mitäs Raumalle kuuluu?
— Kituroiden kuluvat päivät köyhässä kylässämme.
— Köyhässäkö? Kirkkonne alttarillahan kuuluu vielä olevan liian äveriäs antependium. Saisitte sen lähettää pojilleni housuiksi, lisäsi hän ja katsoi isällisesti myhäillen leikkotukkiin porvareihin.
— Kyllä, jos teidän armonne…
— Toitteko muuten minulle mitään? kysäisi kuningas suorasukaisesti.