— Kuka olette ja mistä? kysyi Pietari.
— Ka, Käkisalmesta ollaan, suuren Nevajärven rantamilta. Nousia
Venäläiseksi rahvas nimeää.
— Miten sieltä asti olette tullut, kun ei ole omaa haahtakaan?
— Ka, haapiolla vain.
— Ympärikö merivesiä?
— Ei, suoraan maavesiä. Ensin Käkisalmesta neljä peninkulmaa Nevajärveä pohjoiseen, sieltä yli nummen Pyhäjärveen. Soudetaan pitkin Pyhäjärvet ja Orihvedet, noustaan niemen poikki ja haapio kosken vartta pitkin kannetaan. Noustaan pitkin Pielisjokea, suuri Pielinen soudetaan. Monet peninkulmat sieltä maitse samotaan Nuasjärveen, lasketaan jokiloita Vuohengin koskeen.
Ämmän ohi miehin haapiot alas hinataan ja ollaan Oulunjärvellä. Kun on se soudettu ohi suurten kylien, niin huhhei, tänne Merikoskelle kosket lasketaan. Kolme meitä oli urosta matkalla, vaikka toiset tänne kylähän jäivät kauppoja tekemään.
-— Ja onko paljonkin kauppatavaraa mukana?
— Ka, ei paljon. Saamisia menen Kainuhun periltä perimään.
Sai hän luvan tulla mukaan. Nouti reppunsa ja jäi haahdelle yöksi, että aamulla päivän ensi koitossa oltaisiin valmiit lähtemään.