— Oletteko te sitten itse Sasu Punainen, kysäisi Haukka, sovittaen "löylytyksen" miehen vereviin poskiin.
— Mikä Sasu Punainen? uteli mies, paljastaen siten ison aukon kirjallisessa sivistyksessään.
— Tietysti punakaartilainen, tulkitsi sama sananselittäjä katselijoiden joukosta.
— Entä jos olisinkin… kyllä meistä aina lahtarit saavat vastuksen, ärhensi väkiverevä miekkonen hänelle.
Samassa hän kääntyi Haukkaan touhuissaan ja välähtelevin silmin.
— Etteköhän otakin minua kolmanneksi?
Emme olleet halukkaat siihen suostumaan.
— Luuletteko, ettei minulla ole rahaa, vaikka olenkin vain tällainen poika keskeltä maailmaa! hän rehenteli metsäläisinnossaan.
— Emme pelaa ensinkään rahasta, tuppauduin häntä torjumaan.
— Ettekö! hän tokaisi, osoittaen peittelemätöntä halveksimistaan sellaista lapsenleikkiä kohtaan.