— Joudu! hän kiirehti. — Menemme yövartijan puheille.
Yövartija seisoskeli yhä kadun kulmassa paksussa turkissaan.
— Kuulkaas, Haukka kysyi, — se äskeinen nainen, sehän alkoi kertoa teille tapauksesta juuri ennen tuloani?
— Hiukkasta ennen, vastasi yövartija.
— Kuulitteko… kuulitteko te hetkeä ennen torven törähdyksen?
— Kuulin, ja se tuntui kummalta. Tähystelin sinne päin, mutta en nähnyt muuta kuin loitolla jonkun yksinäisen tulijan. Taisitte olla te, hyvä herra. Sattuuko teillä muuten olemaan tupakkaa?
Haukka tarjosi miehelle sikarin.
— Tuliko hän juttelemaan heti törähdyksen jälkeen?
— Aivan. Muistan selvästi, että tähystelin vielä sinne päin, kun vaimo tuli ja alkoi kertoa.
— Ettekö nähneet naista aikaisemmin lähettyvillä?