— Rosvopäälliköltä on rosvottu asevarasto, Haukka vastasi.
— Nekö venäläiset kiväärit? kysyin nauraen.
— Ne kai.
— Kuinka kummalla sitten?
— Menen kuulemaan lähemmin.
— Ja mistä ihmeestä he tietävät sinua vaania kaikkialla, jo sinulle tulleesta kutsukirjeestä alkaen?
— Sehän tämän jutun juuri tekeekin arvoituksellisimmaksi asiaksi, missä koskaan olen askarrellut, Haukka virkkoi miltei harmista puuskahtaen.
Kotvan kuluttua hän jatkoi:
— Mies ei kirjeestään päätellen näytä ensinkään hölmöltä, ja kuitenkin hän on aivan käsittämätön avosuu. Tai…
— Tai? kehotin häntä jatkamaan.