— Ja vaikkapa olisikin tämä hänen poikansa, niin eikös tapauksesta kuulunut olevan viisikolmatta vuotta; siinä ajassa ehtii edistyä ja vaurastua.
— No, niin ehtii, ehtii kyllä, tuumi piispa.
— Eikä tietenkään köyhyydenkään tarvitse häntä välttämättä estää naimasta mestarin tytärtä.
— Ei, jos ukko suostuu! Se on heidän keskeinen asiansa.
— Minusta olisi ukkoa neuvottava kristilliseen rakkauteen niin muukalaisia kuin heimolaisiakin kohtaan.
Miksei, senhän aina voi tehdä, tuumi piispa. Mutta itse asiaan nähden on syytä olla varovainen.
Samassa saapui Lyder kesti liukeasti kumarrellen.
— Olen puhunut asiasta hänen armolleenkin, virkahti rovasti hänelle salavihkaa.
— Ja hän…?
— Kaikki hyvin.