— Lauletaanko siinä laulussa tytöistä?
— Eipä siinä tytöistä.
— Mistäs sitte?
— Mistähän hänessä.
— Akoistako?
— Eipä akoistakaan.
Taakki käänsi pois päänsä, osottaakseen, ettei hän välitä laulusta, jossa ei lauleta tytöistä eikä edes akoistakaan. Hän piti paljo koko siitä sukupuolesta, mutta ei juuri voinut kehua itse olevansa pidetty, lieneekö sitten syy ollut siinä, ettei kelvannut laisinkaan tyttöjen kanssa kuiskuttelemaan. Tupakoidessaan alkoi hän hyräillä jotakin omaa lauluaan, joka laulettiin yhtä pyöreällä nuotilla kuin sanatkin olivat. Sitte hän oli hetken vaiti ja kysäsi:
— Eikös me lähdetä kosimaan?
— No, mitä tuolla nyt tekisi, tuumaili toinen.
— Onkos sinulla jo morsian?