— Ei.
— Mitä?
— Eikä ole.
— Vai ei.
— Onkos sinulla?
— Eihän sitä minullakaan.
Taakki istui hiljakseen ja mietti. Sitten hän alkoi tuumailla, ikäänkuin itselleen:
— Onhan siellä Aholassa se Lehtos-Riitta, kun sen sinä…
— Ja sillähän on jo valmis poikakin.
— Onhan sillä se poika, keneltä lienee saanut.