* * * * *
Lauvantai-iltana kylvyn jälkeen olivat piiat pukeutuneet punaraitaisiin alushameihinsa ja kylvyssä punakoituneina menneet aittaansa nukkumispuuhiin, odottamaan talon hiljenemistä ja sitten hiljaista koputusta ja sukkelasanaisia pyrkimispuheita oven ulkopuolella.
Vihtakannon nuorempi renki meni lahden rannalle saunan luokse seisoksimaan. Häneen yhtyi siinä pari muutakin kylän nuorukaista, ja he tekivät suunnitelmia, mihin mennään, pyrkimään tyttöjen aittaan vai johonkin saunaan kortille. Heidän siinä seisoessaan viittasi nuorempi renki nauraen pihaan päin.
— Katsokaas tuonne!
Taakki sieltä vain pilkisteli porstuan ovesta ulos ja hiipi sitten varovasti rappusille. Siinä hän jälleen pitkäkaulaisena kuikisteli kaikille suunnille, asteli varovasti portille ja läksi juosta kehveltämään, jotta takinhelma vessahteli kahtaanne käsin.
Nuorukaiset nauroivat katketakseen.
— Taakkikin kiirehti tytöstämään…
— Aholaan kaiketi taas köykitti.
— Aholaanko? kysäsi nuorempi renki.
— Kyllä kai.