En tuntenut entisyyttäsi, enkä halunnut sinulta enkä muilta sitä tiedustella, päätin lopettaa tuttavuuteni tai ainakin tavata harvoin. Mutta en tehnyt kumpaakaan, sillä ikävöin sinua. Halusin kuulla vaihtelevaa ääntäsi, halusin puristaa kättäsi. Halusin laskea kanssasi leikkiä rakkaudesta, johon aineeseen usein palasimme, vaikka koetimmekin sitä huolellisesti karttaa puhelemalla muista asioista.
Kerran samaan jouduttuamme sanoit sinä tuskallisesti — niinkuin minusta tuntui:
Miksi meidän puheemme aina menee samaan asiaan. Olemmehan jo yksimieliset siitä, ettei löydy muuta kuin äidinrakkaus, muu on pyydettä, omistushalua. Puhutaan toki muusta.»
— Puhutaan — sanoin minä, mutta hetken kuluttua puhuimme kuitenkin siitä ja sen huomattuamme nauroimme molemmat. Mutta pois lähtiessäni näin silmissäsi suuret kirkkaat kyyneleet, jotka hitaasti vierivät poskillesi. Ja minä tunsin suuren halun painaa sinut vasten rintaani, — sillä lähdin matkalle, enkä näkisi sinua useampaan päivään — mutta sinä puristit kiivaasti kättäni ja juoksit nopeasti pois, sulkien oven jälkeesi.
X. SINUN HEIKKO HETKESI TULI,
Ja sitten tuli sinun heikko hetkesi, tuli minulle suurena hämmästyttävänä yllätyksenä.
Se oli kesäkuinen ilta, uuvuttavan lämmin helteisen päivän jälkeen. Olin palannut matkaltani, ja halusin tavata sinut. Menin kotiisi. Riensit vastaani silmät ilosta loistaen. Hyväilit käsiäni ja lepertelit kun lapsi, mutta sinun huulesi värähtelivät ja äänesi sointu oli matala ja siinä väreili pidätetty itku.
Katsellessani sinua tuli mieleeni elegia. Niin, sinä olit elegia. Kaukainen, saavuttamaton ja hellä. Sydäntäni ahdisti, kysyin: — Mikä sinun on? Miksi olet tuollainen?
Vastasit katkonaisesti:
— Ikävöin sinua! Ikävöin niin etten saanut rauhaa päivällä, enkä unta öillä. Luulin kuolevani. Tunsin jonkun seisovan vuoteeni vieressä ja sain mieleeni: se on kuolema, joka on tullut minua noutamaan, enkä koskaan, en koskaan enää saa nähdä sinua. Tuskani yltyi ja sitten en voinut kestää, vaan kirjoitin sinulle. Sanoin kaiken mitä tunsin, mitä ajattelin ja nyt sinä olet saanut kirjeeni ja lukenut sen.