»Niin, kuusikymmentä vuotta.»
»Minulla… minulla ei ollut siitä aavistustakaan.»
»Puhu hiljaa, puhu hiljaa! Onko hän nyt kuollut?»
»On, kuollut hän on.»
»Mikä hän oli nimeltään?»
»Ma-Boeten.»
»Aivan niin: Ma-Boeten. Minä olin silloin kolmentoista-vuotias lapsi.
Hän palveli äidillä ja piti minustakin huolta.»
»Hänen lapsensa alkoivat kiusata minua Ma-Boeten oli kertonut siitä pojalleen: hän on mantrina [javalainen konttoristi] räntterissä.»
»Vai niin.»
»Hän on oikea lurjus. Minä annoin hänelle rahaa.»