»Ei, siinä täytyy olla jotakin. Koskeeko se raha-asioita?»
»Ei.»
»Koskeeko se raha-asioita, joita Daan setä…»
Vanhus katsoi tyttäreensä:
»Ina», sanoi hän, »Daan sedällä on joskus toinen käsitys rehellisyydestä liikeasioissa… kuin minulla Mutta lopulta hän aina hyväksyy minun kantani. Ei minua mitkään rahahuolet painosta.»
»Mikä sitten?»
»Ei mikään. Ei ole mitään salaisuutta, rakkaani. Sinä vain kuvittelet sellaista mielessäsi.»
»En, en minä kuvittele. Minä… minä…»
»Tiedätkö sinä jotain?» vanhus kysyi kovalla äänellä, katsoen tyttäreensä.
Ina hätkähti: