»Istukaa, Anna.»
Vanha palvelijatar kävi kunnioittavasti istumaan tuolin reunalle. Vieraat olivat totuttaneet hänet siihen, koska hän oli niin vanha. Anna kysyi kohteliaasti, miten Lily rouvan pienokaiset jaksoivat.
»Niin pian kuin vain on kaunis ilma, tuo rouva van Wely lapset tervehtimään iso-iso-iso-äitiään.»
»Se on vanhalle rouvalle mieleen», sanoi vanha palvelijatar; mutta samassa hän hypähti pystyyn ja huudahti: »Kas kummaa! Tuossa on Stefanie neitikin! Ei vanha rouva voi valittaa, ettei häntä muistettaisi!»
Hän saattoi täti Stefanie de Laders'in Inan luo ja vetäytyi keittiöön.
»Herra Takma, tohtori ja Floor täti ovat ylhäällä», sanoi Ina. »Odotahan hiukan, täti… Sanopa minulle, täti, tiedätkö, miksikä Daan setä oikeastaan on tullut Hollantiin?»
»Liike-asioissa kai?» sanoi Stefanie kysyen.
»En minä usko. Luullakseni siihen on joku erikoinen syy.»
»Erikoinenko syy?» sanoi Stefanie kiihtyvällä mielenkiinnolla. »Mikä syy? Jotain, mikä ei ole oikein sopivaa?»
»En voi sanoa sitä tarkalleen. Niinkuin tiedät, isä ei sano koskaan mitään.»