— Tom parka, ilmeisesti hän tarvitsee jonkin pahan kolauksen miehistyäkseen, huoahti Jo. — Kamalaa, mitä tuo meteli on?
Sitä sopi tosiaan kysyä. Ikkunasta hän näki Tedin tasapainoilevan sälejakkaralla toinen jalka ojossa taaksepäin ja molemmat kädet soutaen hurjasti ilmaa. Josie ja muutamia muita tyttöjä seisoi ympärillä katsellen kiinnostuneena noita ponnisteluja ja puhuen keskenään jotain siivistä, kultapunoksesta ja kultaisesta kypärästä.
— Hän esittää varmasti lentoon pyrkivää Hermestä, sanoi Laurie heidän kurkkiessaan ohuiden verhojen takaa.
— Varjelkoon tuon pojan pitkiä sääriä, kuinka hän saa koskaan pidetyksi ne järjestyksessä. He harjoittelevat jotain kreikkalaisaiheista näytelmää, ja aika sopan he keittävät jumalista ja jumalattarista, jos kukaan ei ohjaa heitä, nauroi Jo nauttien suunnattomasti näystä.
— Noin, nyt on hyvä! — Loistavaa! — Koeta olla liikkumatta! kiljuivat tytöt riemuissaan, kun Ted onnistui pysymään sekunnin ajan tasapainossa varpaillaan. Onnettomuudeksi jakkaran säleistuin ei kestänyt yhteen paikkaan kohdistuvaa painoa, ja lentävä Hermes suistui kolisten alas tyttöjen naurunremakan säestämänä. Tottuneena suuriin ja pieniin kuperkeikkoihin Ted tointui heti ja lähti hyppelemään iloisesti ympäri roikottaen mukanaan tuolia, jonka istuimen hänen jalkansa oli puhkaissut.
Myöhemmin illalla koko joukko oli hajaantuneena rakennukseen ja kuistille syömään.
— Ikävä että poikien täytyy lähteä. Elämä käy hirveän yksitoikkoiseksi ilman heitä. Nyt kun he ovat lakanneet kiusaamasta ja ovat kohteliaita, heistä on oikein iloa, sanoi Nan, joka oli hyvin suopealla tuulella tänään, kun Tomin oli pysyteltävä loitolla tuoksuvan tapaturmansa takia.
— Niin minustakin, ja Besskin suri sitä tänään. Hän on tehnyt muotokuvaa Danista, eikä se ole vielä ihan valmis. En ole vielä koskaan nähnyt hänen innostuneen mihinkään työhön sillä tavoin. Dan olikin niin komea, että hänestä tulee mieleen joku kuoleva gladiaattori tai muu antiikin urho. Kas tuossahan Bess onkin! Hän on aivan suloinen tänä iltana, sanoi Daisy vilkuttaen prinsessalle, joka kulki ohi isoisän kanssa.
— Ei olisi uskonut Danin menestyvän näin hyvin. Muistatko, me sanoimme häntä pahaksi pojaksi ja olimme varmoja, että hänestä tulee merirosvo tai muu semmoinen, kun hän tuijotti meitä ja kiroili? Nyt hän on pojista kaunein ja oikein hauska kertoessaan juttujaan. Hän on minun makuuni, iso ja vahva ja vapaa. Olen kyllästynyt vetelyksiin ja kirjatoukkiin, sanoi Nan päättäväisesti.
— Ei hän ainakaan Natia kauniimpi ole, huudahti Daisy uskollisena.
— Pidän kyllä Danista ja olen hyvilläni, että hän on menestynyt.
Mutta häneen väsyy, ja minä pelkäänkin vielä hiukan häntä. Minä pidän
enemmän rauhallisista ihmisistä.