— Minulla on Lontoossa liikeyrityksiä, jotka kaipaavat valvontaa. Ajattelin, että sinä ottaisit ne hoitoosi, mutta on kai sittenkin parempi, että käyn niihin käsiksi itse. Brooke hoitaa kyllä sillä välin täkäläiset asiat. Liikekumppanini tekevät melkein kaiken työn, ja minä olen mukana vain siihen asti, kun sinä asetut paikalleni.
— Mutta sinähän inhoat matkustamista. Ja sinun iässäsi…, aloitti Laurie, joka oli kiitollinen uhrauksesta, mutta olisi kuitenkin mieluummin lähtenyt yksinään, jos hänen kerran täytyi matkustaa.
Vanhus tiesi sen mainiosti ja koetti juuri estää sitä, sillä kun pojanpoika oli tuollaisessa mielentilassa, ei häntä ollut viisasta jättää omiin hoteisiinsa. Niinpä hän koetti unohtaa kotoiset mukavuudet ja sanoi urheasti:
— Hyvä mies, en minä nyt sentään aivan ikäloppu ole. Minusta on hauskaa ajatella matkaa. Se tekee vain hyvää vanhoille luilleni; nykypäivinähän matkustaminen on yhtä mukavaa kuin tuolissa istuminen.
Laurie liikahti levottomasti, mikä pani ajattelemaan, ettei ainakaan hänen tuolinsa ollut varsin mukava tai ettei suunnitelma ollut hänelle mieleen. Isoisä lisäsi kiireesti:
— En aio tulla esiliinaksi enkä taakaksesi. Ajattelin vain ettet mielelläsi jätä minua yksin tänne. Saat vapaasti mennä minne haluat sillä aikaa kun minä huvittelen omalla tavallani. Minulla on ystäviä Lontoossa ja Pariisissa ja menen mielelläni heitä tervehtimään. Sinä voit sillä välin käydä Italiassa, Saksassa, Sveitsissä missä vain. Voit mielesi mukaan etsiä huvisi taideteoksista, musiikista, maisemista tai seikkailuista.
Lauriesta tuntui tällä hetkellä kuin hänen sydämensä olisi ollut auttamattomasti murtunut, ja koko maailma oli hänelle lohduton autiomaa. Mutta pari sanaa, jotka vanhus oli taitavasti sijoittanut viimeiseen lauseeseen, saivat murtuneen sydämen odottamatta sykähtämään ja loihtivat pienen keitaan autiomaahan. Laurie huoahti ja sanoi sitten välinpitämättömästi:
— Aivan kuten haluat, isoisä. En välitä mihin menen tai mitä teen.
— Mutta minä välitän, poika, muista se. Minä annan sinulle täyden vapauden luottaen, ettet käytä sitä väärin. Lupaa se minulle, Laurie.
— Lupaan mitä ikinä pyydät.