— Nämä pitsikaitaleet kiinnitetään ruusunnupulla leuan alle, näin. Meg havainnollisti asiaa panemalla hatun päähänsä ja katsoi Johnia vastustamattoman tyytyväisen näköisenä.
— Sievä hattu, mutta kasvosi ovat vielä sievemmät, sillä ne ovat taas nuoret ja iloiset. John suuteli hymyilevää Megiä ja aiheutti samalla vaurioita leukanauhojen ruusunnupulle.
— Hauskaa että pidät siitä, sillä haluaisin että menemme jonakin iltana konserttiin. Minä tarvitsen musiikkia, että pääsisin taas vireeseen. Mennäänkö, John?
— Tietysti, mennään mihin ikinä haluat. Olet niin kauan istunut sisällä, että se tekee sinulle tosiaan hyvää, ja minustakin on hauskaa lähteä. Mistä sinä sen sait päähäsi, pikku äiti?
— No, minä juttelin pari päivää sitten äidin kanssa ja kerroin hänelle, miten hermostunut, ärtyisä ja pahantuulinen olen nykyisin. Hän sanoi, että tarvitsen vaihtelua ja huojennusta huoliini. Hannan on nyt määrä auttaa minua lastenhoidossa, ja minä aion pitää enemmän huolta kodista. Joskus minun täytyisi vähän huvitella, etten ihan ennen aikojani tulisi kärttyisäksi ja väsyneeksi. Tämä on vain kokeilua, John. Ja teen sen yhtä paljon sinun kuin itseni tähden, sillä olen viime aikoina lyönyt sinua ihan häpeällisesti laimin, ja nyt koetan saada kotimme ennalleen. Eihän sinulla ole mitään sitä vastaan?
Sillä ei ole väliä mitä John sanoi eikä silläkään, minkä vuoksi hattu oli vähällä ruhjoutua lopullisesti. Tärkeää on vain, että niistä muutoksista päätellen, joita vähitellen tapahtui pienessä kodissa ja sen asukkaissa, Johnilla ei näyttänyt olevan mitään Megin järjestelyä vastaan.
Megin aikoinaan uneksimaa paratiisia kodista ei tietenkään tullut, mutta työnjaon ansiosta kaikilla oli mukavampaa. Demi ja Daisy viihtyivät isän komennossa, sillä täsmällinen ja järkkymätön John piti yllä järjestystä ja kuuliaisuutta lasten valtakunnassa. Meg sai takaisin hyvän tuulensa ja paransi hermonsa tekemällä paljon terveellistä työtä, huvittelemalla jonkin verran ja keskustelemalla usein luottamuksellisesti järkevän miehensä kanssa. Kotona oli taas viihtyisää eikä John tahtonut lähteä ilman Megiä mihinkään. Scottit kävivät nyt Brookella, ja kaikkien mielestä heidän kotinsa oli onnen, tyytyväisyyden ja yhteenkuuluvuuden tyyssija.
16
LAISKA-LASSI
Laurie oli aikonut viipyä Nizzassa viikon, mutta jäikin sinne kuukaudeksi. Hän oli kyllästynyt yksin kiertelemään maita mantereita, ja Amyn seura tuntui kotoisalta. Hän kaipasi jo hemmottelua, johon oli tottunut, ja oli iloinen saadessaan taas hiukan tuntea sitä. Vieraiden imarteleva huomio ei ollut läheskään niin mieluisaa kuin tyttöjen kotona osoittama sisarellinen palvonta.