Jos poika olisi Alkibiadeen tavoin vastannut: Kautta jumalten, Sokrates, en tiedä, hänen isoisänsä ei olisi hämmästynyt. Mutta seistyään hetken toisella jalallaan kuin mietteliäs haikara poika vastasi tyynesti ja vakuuttavasti: — Minun pikku mahassani. Sen kuultuaan vanhan herran täytyi vain yhtyä isoäidin nauruun ja jättää metafysiikka rauhaan.
Äiti olisi voinut käydä levottomaksi, jollei Demi olisi selvästi osoittanut olevansa tavallinen poikalapsi huolimatta filosofisista harrastuksistaan. Usein sellaisten keskustelujen jälkeen, jotka saivat Hannan merkitsevästi nyökytellen ennustamaan, ettei poika eläisi kauan, Demi käänsi esille toisen puolen luonteestaan ja haihdutti hänen pelkonsa jollakin kujeellaan, joilla rakkaat likaiset, pahankuriset veijarit säikyttelevät ja riemastuttavat vanhempiaan.
Meg oli omaksunut joukon kasvatusperiaatteita, joita hän koetti noudattaa. Mutta milloin on äiti voinut vastustaa noiden pikkuihmisten ovelaa viekkautta, kekseliäitä verukkeita tai rauhallista häikäilemättömyyttä, jotka jo varhain osoittivat heidän kehittyneen taitaviksi petkuttajiksi.
— Nyt et saa enää rusinoita, Demi, muuten tulet kipeäksi, sanoo äiti pikkumiehelle, joka säännöllisesti tarjoaa apuaan kun valmistetaan rusinavanukasta.
— Minusta on kivaa olla kipeä.
— Mutta minä en halua sinun tulevan kipeäksi. Juoksehan nyt tiehesi ja mene vaikka auttamaan Daisya, joka leipoo piirakoita.
Poika tottelee vastahakoisesti, mutta hänen kärsimänsä vääryys jää kivistelemään mieleen, ja tilaisuuden tullen hän hankkii korvauksen tekemällä ovelan kaupan äidin kanssa.
— Nyt te olette kilttejä ja minä leikin teidän kanssanne mitä vain haluatte, lausuu Meg taluttaessaan keittiöapulaisiaan yläkertaan, kun vanukas on kaikella kunnialla saatu vuokaan hyytymään.
— Varmastiko, äiti? kysyy Demi, jonka päähän välähtää loistava keksintö.
— Aivan varmasti, ihan mitä haluatte, vastaa lyhytnäköinen äiti, joka valmistautuu laulamaan heille "Kolme pientä kissinpoikaa" kymmeneen kertaan tai viemään heidät sämpylöitä ostamaan. Mutta Demi paneekin hänet ahtaalle vastaamalla kylmäverisesti: