"Mahdotonta!" huusi Kaarle.
"Mahdotonta!" toistivat useat lähelläseisovista herroista.
"Jo Tukholmassa varoitimme teidän majesteettianne antamasta paavin lähettilään seurata mukana", sanoi Eerik Sparre.
"Ei käy laatuun ärsyttää kansanjoukkoa, varsinkaan nyt," lisäsi
Kustaa Banér.
"Minä olen sitä mieltä, että niin lähettilään kuin muidenkin jesuiittain ja munkkien on heti käskettävä vetäytyä tiehensä."
Sigismund seisoi epäröiden. "Luuletteko tosiaankin, että syntyisi verenvuodatus, jos… jos en…"
"Olen siitä täysin vakuutettu."
"Siinä tapauksessa täytyy minun taipua välttämättömyyteen", vastasi kuningas katsoen osaaottavasti nuoreen kuningattareen, joka vavisten ja kalpeana painautui häntä vasten.
"Minua peloittaa", kuiskasi hän. "Oi, niin kovasti!"
Kuningas likisti hellästi hänen kättään ja kääntyi sen jälkeen
Malaspinaan, jota hän puhutteli latinaksi.