Varhain samana aamuna, sotaväen-katselmuksen aikana pidettiin salainen kokous useiden korkeimpain pappisvaltiasten kesken. Heidän pelästyneistä kasvoistaan saattoi nähdä, että oli tapahtunut jotakin tavatonta.
"Mihin toimenpiteihin meidän on ryhdyttävä hylkiöön nähden?"
"Mikä onnettomuus, ettei hänkin joutunut kuoleman omaksi!" puuttui toinen puheeseen.
"Hän saattaa vielä kavaltaa salaisuuden."
"Sellainen on estettävä", keskeytti toinen.
"Millä tavoin?"
"Jonkun papin on mentävä hänen luoksensa."
"Hän on saanut aneet."
"Silloin saa hän synninpäästön ja ehtoollisen ja viinissä…"
"Sitä mieltä olen minäkin."