"Samoin ette ole viiteenkolmatta vuoteen maksanut veroja ettekä sakkoja; nyt on ne otettava viimeiseen ropoon." Hän kohotti kätensä soittaakseen.
"Olkaa armelias!" huusi talonpoika, lankesi hänen jalkoihinsa ja suuteli hänen hamettaan.
"Missä kirje on?"
Talonpoika painoi päänsä alas ja vaikeni.
Silloin helähti kello kimakasti.
"Se on kirstussa nahkasten välissä."
Linnanvartia astui sisään.
"Erik Boonpoika pidetään lujassa säilössä, kunnes olette noudattanut tänne kirstun, jonka hän neuvoo teille!" käski ankara rouva. "Ilmoittakaa sitten minulle heti, kun se tulee. Onko Erik Jönssinpojan vaimo tullut?"
"On, ankara rouva!"
"Päästäkää hänet sisään!"