Nuori parvi remusi ihastuksesta, kun hänet saatiin puetuksi kallisarvoiseen pukuun. Sen jälkeen sai jokainen mennä suutelemaan ja syleilemään häntä, Sen täytyi tapahtua ennenkuin ruunu pantiin päähän.
Sigrid oli uskonut tämän tärkeän tehtävän Cecilia rouvalle, ja Kristina polvistui sisarensa eteen, joka toivotti hänelle taivaan siunausta pannessaan ruunun hänen päähänsä. Sen jälkeen tuli huntu.
Nyt oli morsian vihdoin valmis, ja kaunis oli hän katsella. Runsaat kiharat kehystivät hienoja kaunismuotoisia kasvoja. Ja kuitenkaan ei hänessä ollut ihastuttavinta hänen kauneutensa, vaan se puhtauden ja viattomuuden ilme, joka herätti mielikuvan enkelistä maallisessa hahmossa.
Nyt. avautui ovi, ja miespuoliset sukulaiset saivat astua sisään.
"Kristinani, rakas, armas lapseni!" huudahti Niilo herra ja sulki hänet syliinsä, niin että huntu oli vaarassa mennä piloille.
"Isä, rakas isä!" sanoi Kristina ja pani päänsä hänen rintaansa vasten.
Kukaan ei uskaltanut heitä häiritä; mutta kun Niilo herra päästi hänet irti, tarttui vähintään kaksikymmentä kättä laittamaan huntua kuntoon.
Toiset, jotka tulivat jälestä, saivat luvan ottaa häntä ainoastaan kädestä.
Valjastetut vaunut seisoivat odottaen.
Suuri joukko uteliaita ja joutilaita odotti kärsimättömästi saadakseen nähdä morsianta ja koreaa saattuetta.