Ja Märta rouva oli yhtä ystävällinen kaikkia kohtaan; mutta sydämellinen oli hän ainoastaan niitä kohtaan, jotka olivat hänen herralleen uskollisia, ja sentähden hänestä Tukholman porvaristo kävi paljon enemmästä kuin neuvoksien kaikki rouvat ja tyttäret.
Kaikki vieraat olivat koolla, ainoastaan arkkipiispa vielä poissa. Tiedettiin, että hän oli saapunut jo aamulla, ja pelättiin, että oli tullut jokin äkillinen pahoinvointi. Monet ritarit ja herrat kävelivät edestakaisin ylhäällä parvekkeella, niiden joukossa oli Pietari Turenpoika ja Hemming piispa.
Hemming Gadd oli pukeutunut yksinkertaiseen papilliseen pukuun.
"En tahdo, että hänen armonsa arkkipiispa joutuisi ymmälle keskellä juhlamenoja, ja niin varmaan tapahtuisi, jos hän näkisi minut piispankaavussa", sanoi hän nauraen Pietari herralle.
Tämä ei ehtinyt vastata, sillä samassa ajoivat kuuden valkoisen hevosparin vetämät vaunut pihaan, ja niitä seurasi suuri parvi ratsastavia asemiehiä.
Valtionhoitaja riensi alas ottamaan vastaan kunnioitettua vierastaan.
Jaakko Ulfinpoika oli pukeutunut täyteen arkkipiispalliseen juhlapukuunsa. Korkea hiippalakki säkenöi jalokivistä, ja kaapu oli runsaasti koristettu kallisarvoisilla kivillä. Rinnallaan kantoi hän smaragdiristiä.
Aavistiko hän viimeisen kerran esiintyvänsä niin loistavassa seurassa? Tahtoiko hän vielä kerran loistaa näissä muistorikkaissa suojissa ennenkuin katosi näyttämöltä? Puvunkin saattoi katsoa merkitsevän kunnioitusta Svante Niilonpoikaa ja ystävyyttä hänen poikaansa kohtaan.
Kuinka tahansa, kaikessa tapauksessa oli hän upea katsella käydessään korkeana ja suorana kuten muinaisina päivinä eteenpäin läpi huoneiden, tervehtien molemmille puolin, pudistellen korkeimpain arvohenkilöiden käsiä.
Kuten oli odotettukin, hätkähti hän Hemming Gaddin nähdessään, mutta ojensi kätensä Pietari Turenpojalle ja astui sen jälkeen Märta rouvan luo, joka rouvien ja neitsytten ympäröimänä oli noussut häntä vastaanottamaan.