"Rakas mummo!" Elina lankesi polvilleen hänen eteensä.
"Tein väärin, kun sallin sitä konsanaan!" läähätti Ermegård rouva.
"Mutta itsehän te…"
"Sallin sen arkuudesta ja pelosta."
"Ja nyt?"
"En suostu enää siihen."
"Antakaa minun mennä! Mitäpä minulla olisi pelättävää!"
Vanhus painoi päänsä käsiinsä, ja häntä puistattivat rajut nyyhkytykset.
"Mummo, siunatkaa minua!"
Ermegård rouva pani kätensä hänen päänsä päälle. "Pyhä neitsyt ja kaikki hyvät enkelit sinua suojelkoot!"