Elma epäröi. Sitten hän äkkiä puhkesi puhumaan: "Et saa luulla, että se oli Selina-tädin syy; tätihän ei tiennyt, ei voinut otaksuakaan, ei voinut vähääkään aavistaa, miltä se neiti Exeteristä tuntuisi. Neiti Exeter pitää Selina-tätiä ja… ja teitä kaikkia niin suuressa arvossa; ja tavatessaan tädin täällä minun kanssani neiti Exeter odotti, tarkoitan, piti luultavana, että… että häntä edes puhuteltaisiin… ja… ja…"
"Ja äitini vältti häntä?"
"Niin, Piers, ja minun täytyi jättää heidät myöskin; enkä voinut edes kertoa heille, kuinka asian laita oli. Olimme moneen kertaan puhuneet tässä kukkasnäyttelyssä käynnistä ja sopineet kohtauksestamme ja… ja kaikesta muusta. Sitten tapasimme toisemme aivan ison teltan ulkopuolella, ja minä juttelin heille Mabelin seisoessa vieressä, ja täti ja herttuatar kävelivät suoraan meidän keskellemme, mutta… astuivat sitten edelleen", ja Elma käänsi päänsä pois, ikäänkuin muisto siitä olisi hänelle vielä liian kauhea.
"No?"
"Sitten halusin viipyä heidän kanssaan hetkisen; mitäpä muuta voin, Piers? Mutta pyytäessäni lupaa Selina-täti sanoi, ettei se käynyt päinsä, eikä… eikä sallinut minun edes siitä heille ilmoittaa."
"Miksi ihmeessä hän sen kielsi?"
"Hän ei halunnut, että minut nähtäisiin heidän seurassaan."
"Hänen armonsa näkyy olleen melkoisen tyly. Kukapa tietää, miten ne naiset toisiansa nolailevat!"
"Oi, Piers! Täti Selina ei tarkoittanut…"
"No niin, rakas Elma, kuuntelehan minua. Suohan minulle kaikki tarkkaavaisuutesi muutamiksi minuuteiksi, kuten opettajasi sanoisivat. Aion pitää pienen luennon, ja ole niin ystävällinen, ettet keskeytä minua; otatko siitä oppia vai et, on oma asiasi. No siis, ensiksikin äitini oli tahallaan tyly; kukaan, jolla on äitini maine hienossa käyttäytymisessä, ei koskaan ole epäkohtelias sitä tarkoittamatta. Hän tahtoi saada arvoisan opettajattaresi ymmärtämään, että vaikka he ovatkin pari kertaa yksityisesti tavanneet toisensa, ei tämän tule vaatia minkäänlaista julkista tunnustusta. Jos on maailmassa jokin asia, mistä äiti kaikesta sielustaan pitää huolta, niin se on hänen yhteiskunnallinen arvonsa, ja hänen mielestään se joutuisi vaaraan, jos hän tuntisi jonkun neiti Exeterin kaltaisen, ja siksi hän aivan yksinkertaisesti ei tahdo häntä tuntea. Käsitätkö tämän, Elma?"