Notario. Me emme näe mitään suurta eroitusta. Tässä on tehty liitto kahden aatelissuvun välillä; eroitus on siinä, että Gontsalo ottaa puolisokseen köyhän neidon, joka ei saa mitään myötäjäisiä kotoansa.
Donna Olympia. Minun tyttäreni luopuu ennen hengestään kun elää avioliitossa miehen kanssa, joka on alhaissäätyä.
Donna Maria. Minä luovun ennen hengestäni kun erkanen siitä, jota jo olen rakastanut niin kauan.
Donna Olympia. Don Ranudo, häntä emme enää tunnusta tyttäreksemme; teemme hänen perinnöttömäksi!
Pedro. Tässähän ei ole muuta perittävätä, herra, kun ainoasti musta surukappa, joka teillä äsken oli yllänne.
Donna Olympia. Minä näen että sinäkin konna olet samassa liitossa; kuule Leonora! kutsu tänne väkeä avuksi.
Leonora. Sitä en voi tehdä, armollinen rouva; sillä minäkin olen samassa liitossa; luulenpa koko kaupungin iloitsevan tästä kavaluudesta.
Gusman. Perhanan Leonora! kuinka sukkelasti hän on asioitaan ajanut.
Minä en totta mari tietänyt muuta, kun että herra Gontsalo oli
Mohrilainen prinssi.
Donna Olympia. Tämä avioliitto ei ole ainoastaan mitätön, vaan te saatte kaikki ansaitun rangaistuksen petoksestanne.
Gontsalo. Tämä avioliitto on pysyväinen, sillä ensiksi on minulla morsiamen suostumus ja vieläpä vanhempain nimet avioliittokontrahdin alla.